Nukalla oli oikein agilityntäyteinen viikko, osallistuimme jopa kaksiin epiksiin! Ensimmäiset olivat keskiviikkona 17.7. Mäntsälässä. Mölleihin ei meillä enää asiaa ole, joten kisaavien radalle oli mentävä. Rata olikin mukavan kimurantti, ei mikään nopea juoksurata vaan pyörimistä ja tarkkaa ohjaamista vaativa sokkelo. Ensimmäinen startti meni lähinnä ihmettelyksi. Nuka mietti taas hyppyjä, mennäkö vaiko eikö. Meni sitten kuitenkin, mutta pari kieltoa taisi tuomari näyttää. Keinusta meinasi tulla lentokeinu, mutta onneksi äiskä huusi riittävän kovaa ja Nuka stoppasi juuri ajoissa. Hieman säpsähti alastuloa. Kepeiltäkin otettiin yksi virhe, kun Nuka ei vaan pysty käsittämään että sisään mennään aina samasta välistä, usein kiertää väärälle puolelle jos ohjaaja on keppien oikealla puolella.
Toinen startti meni sitten paljon näppärämmin, vauhti ei päätä huimannut, mutta nolla tuli silti! Kontakteilla (varsinkin A) tultiin hiiiiiitaasti alas ja keinuakin piti vähän himmailla, mutta ei onneksi näyttänyt saavan mitään kammoja siitä. Kepit meni kerrankin kerrasta oikein, vaikkakin hitaasti (joku vähän otti varman päälle...). Jälkeenpäin mietin että olipa paikalla paljon tutun kuuloisia osallistujia, syykin selvisi viikonloppuna kun katselin maajoukkuekarsintojen lähtölistoja. Samoja nimiä molemmissa skaboissa :) Oltiin Nukan kanssa siis hyvässä seurassa, yksi harvoista ykkösluokan osallistujista.
Perjantaina 19.7 olikin vuorossa RSKK:n järjestämät keskiyön epikset. Onneksi ei sentään keskiyöhön tarvinnut odotella starttia. Nuka oli jo asettumassa yöpuulle kotona, kun pitikin yhtäkkiä lähteä aksaamaan. No, tuskin Nuka sitä niin pahalla otti. Rata oli huomattavasti Mäntsälää yksioikoisempi, pari ikävää ansakohtaa sinnekin oli rakennettu ja yhteen putkeen piti ohjata 180 asteen kulmasta, mutta Nukapa näppäränä neitinä mennä paukutti nollan heti ensimmäisessä startissa! Ja äiskäkin sai ihan tosissaan jo juosta, varsinkin kun rataan oli asennettu parikin suoraa putkea. Hiki tuli.
Ensimmäisen ja toisen startin välissä oli vain kaksi koiraa, joten kauheasti ei siinä välissä ehditty palautua. Toinen startti oli kuitenkin muuten hyvä, mutta ohjaajan moka lopussa tuotti yhden kiellon hypyltä. Eipä se paljoa harmittanut, kun alla oli kuitenkin hyvä suoritus. Medikisaavia oli yhteensä vain kolme, joten palkintopallille kävi meidän tiemme. Muiden suorituksia en ollut nähnyt, joten yllätys oli kova kun meidät komennettiin heti ykköspallille! Kyllä oli äiskä ylpeä Nukasestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti